HARHAKUVITELMA-ERÄÄN IHMISEN TARINA.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

päivä yksi, tyttö herää siin aamulla. oli hiukset sekasin kasvot kuin haamulla. eikä kadulla näkynyt edelleenkään ystävää. niinku ei ennenkään eilinen elää taas tänään. eikä halunnut enää koskaan kouluun joutuu koska sattu kun toiset vaan pahaa puhu. tyttö oli romantikko eikä tottunu maailmaan. hän tiesi kuinka maailma jaksaa satuttaa. taas hän kuitenkin lähti kouluun kulkemaan. yritti olla pienest ettei kukaan huomaisikaan. hän oli hiljaa joka ikisenä päivänä, ettei paljastaisi oikeaa itseään. eikä opettajat huomannu kuinka välillä tyttö itki kun saastui käytävillä välkillä. eikä millään jaksanu, silti tunti uuteen. kaikki ilo vaihtunu masentuneisuuteen.

kukaan ei välittänyt käsittänyt kuinka pettynyt voi olla jos on vain etsinyt onneaan. ja kun se tajuaa ettei sitä saa. kukaan ei välittänyt käsittänyt kuinka pettynyt voi olla jos on vain etsinyt onneaan. jotkut ei oo koskaan voimaa…

päivä kaksi. tyttö sai nukkuu pidempään oli viikonloppu uskalsi vähän hengittää. mut oli vaikeeta olla hauskaa yksinään ku ei ystävää ollu edelleenkään. tyttö heti aamulla laittoi kädet ristiin rukoili voimaa taas yhden päivän selviytymistestiin. tyttö tiesi että taivas on taas suljettu tänään häneltä niin kuin jokaisena päivänä. eikä yrittää jaksa jos ei koskaan onnistu tyttö tiesi sen ja entisestään lannistu. hän tiesi ettei enää halunnut jatkaa matkaan ja kirjoitti kirjeen ennen itsemurhaa jossa luki: ei enää uni auta väsymykseen eikä aamulla kello auta herätykseen.

kukaan ei välittänyt käsittänyt kuinka pettynyt voi olla jos on vain etsinyt onneaan. ja kun se tajuaa ettei sitä saa. kukaan ei välittänyt käsittänyt kuinka pettynyt voi olla jos on vain etsinyt onneaan. jotkut ei oo koskaan voimaa….